Usein kysyttyä

Mitä partio maksaa?

Maahisten jäsenmaksu kerätään Suomen Partiolaisten ja Pääkaupunkiseudun Partiolaisten jäsenmaksun yhteydessä, vuosittain loka-marraskuussa. Tästä tulee lasku kotiin. Jäsenmaksu vuodelle 2010 on 45 euroa kaikilta Maahisten jäseniltä. Se sisältää partiovakuutuksen sekä Partio-lehden. Jäsenkortilla saa 15 %:n alennuksen partiokauppojen normaalihintaisista tuotteista.

Lisäksi ryhmillä on useita retkiä vuodessa, joiden hinta vaihtelee päiväretkillä 5-10 euron välillä ja viikonloppuretkillä 10-20 euron välillä. Retkille osallistuminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa, koska retket ja leirit ovat Partion paras anti. Kesäleiri on viikon mittainen ja maksaa yleensä n.60 €. Joka kuudes vuosi järjestettävät Suomen Partiolaisten suurleiri ja Pääkaupunkiseudun Partiolaisten piirileiri ovat yleensä kalliimpia, n. 120-200€.

Millaisia varusteita retkelle tarvitaan?

Tärkeimpiä varusteita ovat rinkka, makuupussi, kengät ja ulkovaatteet. Liian suuri ja huonosti istuva rinkka hankaloittaa kantamista ja vaikeuttaa liikkumista. Lähtökohtana on, että jokainen pystyy oman rinkkansa kantamaan. Tähän auttaa se, että rinkka on oikean kokoinen tai edes säädettävissä kantajalleen sopivaksi.

Makuupussia valittaessa pitää aina huomioida, mikä on pussin nk. ”extreme”-lämpötila, n.–20 asteen kestävä makuupussi on lämmin sekä Suomen koleassa syksyssä että kylmässä keväässä. Varsinkin vartioikäisten tehdessä ympäri vuoden retkiä maastoon laavuille on lämmin makuupussi onnistuneen retken tae.

Retkillä ja leireillä ohjelma usein painottuu ulkoiluun ja liikkumiseen, joten vedenpitävät ja lämpimät kengät ovat tarpeen. Kasvuiässä olevalle lapselle ei kannata hankkia vielä kalliita vaelluskenkiä vaan sopivan kokoiset saappaat ovat oikein hyvät jalkineet syksyllä ja keväällä. Talvella hyvä jälkine on joko pitkävartinen huopavuorella varustettu kumisaapas tai muu pitkävartinen ja hieman vettä pitävä jalkine.

Päällysvaatteiksi kannattaa retkille ja leireille varata lämpimiä, vettä ja tuulta pitäviä vaatteita. Ei välttämättä ole järkevää ostaa lapselle kalliita kalvopukuja, jotka metsässä röntätessä ovat vaarassa hajota. Hyviä varusteita ovat nk. armeijan ylijäämätavarat, jotka ovat usein halpoja ja suunniteltu kestämään sekä tietysti ihan normaalit ulkoiluvaatteet, jotka pitävät vettä ja tuulta. Farkuissa ei lastaan pidä retkelle päästää, koska ne kastuvat helposti ja kuivuvat pitkään sekä ovat epämiellyttävät metsässä.

Mitä eroa on retkellä ja leirillä?

Partiossa retki kestää yli yhden yön ja majoitus on joko sisällä tai ulkona. Leiri puolestaan kestää yli kolme yötä ja se pidetään kiinteällä leiripaikalla.

Miten menettelen, jos joudun perumaan retki/leiri-ilmoittautumisen?

Kyseisen tapahtuman johtajalle tulee ilmoittaa mahdollisimman pian esteen sattuessa. Käytäntömme on ollut, että retken tai leirin voi perua ja rahat saada takaisin viimeistään viimeisenä ilmoittautumispäivänä. Tämän jälkeen yleensä hankitaan ohjelmatarvikkeet ja ruuat, joten osallistumismaksu palautetaan vain lääkärintodistusta vastaan tai muun pakottavan syyn vuoksi.

Kuka lastani johtaa?

Seikkailijoiden ja Tarpojien johtajat ovat pääasiassa muutamaa vuotta ryhmäläisiään vanhempia vartionjohtajan peruskurssin käyneitä lippukunnan jäseniä. Maahisissa 14-vuotiaat voivat saada oman ryhmän johdettavakseen, mutta poikkeustapauksissa jo 13-vuotiaat voivat toimia kokeneemman johtajan apulaisena. Sudenpentujen johtajat ovat hieman vanhempia ja kokeneempia johtajia.

Ryhmällä on useimmiten kaksi johtajaa, mutta yhden tai kolmenkaan johtajan ryhmät eivät ole epätavallisia. Ryhmän johtajia puolestaan valvoo ja tukee osastojen johtajat eli akela, kari grandi ja sampo. Johtajien yhteystiedot löydät yhteystiedot-sivulta.

Kuka vastaa kysymyksiini?

Lippukunnanjohtaja on aina valmiina vastaamaan kysymyksiin. Niitä voi myös esittää lapsen ryhmän johtajalle tai osastonjohtajalle. Tapahtumille on aina omat johtajansa, joiden yhteystiedot ovat ilmoittautumiskirjeessä. Nettisivuja koskevat kysymykset voi esittää nettisivuvastaavalle. Muistakaa kuitenkin, että me emme ole täällä töissä eli aina ei välttämättä ole aikaa puhua.