1966
Helsingin Partiopoikapiiri ry:ssä hyväksyttiin Maahiset-nimen alla kulkeva partiolippukunta Suomen Partiopoikajärjestön jäseneksi.
Tästä alkoi virallisesti partiolippukunta Maahisten pitkä taival. Ensimmäisenä lippukunnanjohtajan pestiin astui Esko ”Eko” Lahti, silloinen Malmin seurakunnan nuoriso-ohjaaja ja Helsingin Partiopoikapiirin toiminnanjohtaja, joka oli pääasiassa ajanut Maahisten perustamista.
Nimestä oli pidetty salainen äänestys, jossa nimivaihtoehtoina olivat Malmin pojat ja Maahiset. Äänestyksen voitti Maahiset-nimi, jonka olikin keksinyt kolkkajohtaja Leila Lahti.
1970
Maahisten itsenäisyyspäivän perinne sai alkunsa, kun Keski-Helsingin Sotaveteraanit pyysivät Maahisia avustamaan Malmin Sankarihautojen kynttilöiden sytytyksessä.
1971
Tytöt saatiin mukaan, kun Maahiset ja Siltamäen Partiotytöt yhdistivät voimansa. Fuusion myötä Maahisista tulikin Pääkaupunkiseudun ensimmäinen sekalippukunta.
1977
Siltamäestä Jousimiehentieltä saatiin uusi kolo, johon sijoitettiin tavanomaisen toiminnan lisäksi myös Maahisten kalusto.
1983
Vihittiin käyttöön Maahisten oma kämppä Siuntion Korpirauhassa. Tilaisuutta seurasi joukko partiolaisia, Maahisten tukijoita, jotka saivat omin silmin nähdä miten Maahisten 1980-luvun merkittävin tavoite oli saavutettu.
2007
Kämpän läheisyyteen johtajiston ja vanhempien yhteisellä talkootyöllä kohonnut sauna läpäisi tarkastuksen. Saunan kanssa samanaikaisesti rakennettiin myös uusi vessa vanhan tilalle.
2016
- Maahiset täytti 50 vuotta ja saavutti huiman 200 jäsenen jäsenmäärän, mikä nosti Maahiset Helsingin suurimpien lippukuntien joukkoon!
Kuva: Esko Raikunen